Perheessä ruokailuhetkiä tulee useampi päivässä. Lasten ollessa pieniä, harjoitellaan maistamaan erilaisia ruoka-aineita ja totutellaan uusiin makuihin. Vanhemmat ja koko perhe näyttävät lapsille mallia omalla toiminnallaan ruokaillessaan ja yhdessä opetellaan hyvät pöytätavat. Siihen miten ruokailuhetki sujuu, vaikuttaa moni asia. Ensimmäisenä millainen on itse ruokailutilanne, oletteko kotona vai jossain muualla, onko tunnelma kiireinen vai rento. Toisena asiana vaikuttaa lapsen ja vanhemman mielentila. Oletko iloinen ja innostunut syömään tullessa? Vai onko mielesi surullinen tai vihainen. Lapsi peilaa aikuisen tunnetiloja, jolloin aistii ikävän tunnelman ja voi olla että tämä vaikuttaa siihen miten ruoka silloin maistuu. Kolmantena seikkana tulee lapsen kehitysvaihe. Aina tilanteessa ei ole välttämättä mitään vikaa, lapsi saattaa tietyssä iässä alkaa hylkimään ruoka-aineita tai ruokia mitkä ovat voineet aiemmin maistua hyvin. Tämä on aivan normaalia kehitystä ja jää yleensä pois kun lapsi kasvaa. Neljäs ruokailutilanteeseen vaikuttava asia on lapsen fyysinen kunto. Onko lapsi sairastellut tai tulossa kipeäksi? Onko hän kovin väsynyt? Jos jokin näistä täsmää voi olla ettei ruoka maistu yhtä hyvin kuin terveenä.
Kaikilla ruokahalu vaihtelee päivien mukaan, miten olet liikkunut, nukkunut ja syönyt aiemmin vaikuttaa siihen miten ruoka maistuu. Kun kokeillaan uusia makuja, voi ruoka tarvita 10-15 maistamis kertaa ennen kuin lapsi tottuu. Vaikka jotkut ruoka-aineet eivät menisikään, kannattaa sitkeästi tarjota näitä makuja, voi olla että joskus ne maistuvat vielä hyvinkin.
Aikuinen esimerkkinä
Ruokavalio on aina aikuisen vastuulla. Kun aikuinen on johdonmukainen ja antaa esimerkkiä omalla ruokailulla, luodaan turvallinen ruokailuhetki. Aikuisen kannattaa tehdä terveellisiä valintoja ja näyttää lapselle millaista on tasapainoinen ja terveellinen ruoka. Tästä tulee perheelle normaalia ruokaa johon lapset tottuvat ja rakentavat loppuelämän tottumuksia. Ei ole samantekevää mitä itse lautasellesi laitat. Ruokarajat auttavat lasta tekemään tasapainoisia valintoja. Aikuisen tehtävä on hoitaa tarjolle terveellisiä ja monipuolisia vaihtoehtoja, ja lapsi päättää itse mitä syöt ja kuinka paljon.
Ilmapiiri
Ruokailutilanteeseen vaikuttaa millainen Ilmapiiri on. Lapsen ruokahalu voi olla sen mukaan hyvä tai huono. Ilmapiiri vaikuttaa siihenkin, mistä ruoista lapsi oppii pitämään ja mistä taas ei. Poista ylimääräinen touhu ruokapöydässä ja keskittykää ruokailuun ja yhteiseen keskusteluun. Esimerkiksi pelit ja tv häiritsevät syömistä ja vievät huomion muualle. Kun lapsi toistuvasti kieltäytyy ruuasta tai käyttäytyy vaativasti, voi tämä liittyä ikätasoisesti kehitykseen. Kannattaa tehdä lempeät rajat ja säännöt eikä lähteä mukaan kaikkeen lapsen käytökseen.
Vinkkejä mukavaan ruokailuhetkeen
- Noudattakaa perheen kesken säännöllisiä ruoka-aikoja
- Jos lapsi on hyvin pieni ja harjoittelee syömistä, suojaa hänet ja ympäristö vahinkojen varalta
- Anna lapsen syödä itse ja auta vain tarvittaessa
- Syökää yhdessä. Jos et itse syö, ole kuitenkin läsnä tilanteessa. Älä pyydä lasta syömään yksin
- Kun ruokailu alkaa, anna lapselle aikaa lopettaa leikit ja tulla pöytään.
- Jos tarjolla on entuudestaan tuntematonta ruokaa, anna sitä maisteltavaksi ja pääruoaksi tuttuja makuja. Lapsen makuaisti on herkkä, ja uudet maut voivat vaatia totuttelua.
- Yritä annostella oikea määrä ruokaa pienelle syöjälle. Älä vaadi tyhjentämään lautasta.
- Jos ruoka ei maistu, suhtaudu siihen neutraalisti. Uusi yritys seuraavalla aterialla.
- Joskus lapsi voi olla pahalla tuulella, eikä ruokailu meinaa onnistua. Keskustelkaa asiasta ja yritä rauhoittaa lapsi ennen ateriaa. Järjestä ruokailutilanne rauhalliseksi ja mukavaksi yhteiseksi hetkeksi.
- Vältä ruuan tuputtamista. Tämä ei ratkaise ongelmaa, jos lapsen ruokahalu on huono. Ei kannata verrata omaa lasta muihin.
Lähteet https://lapsuus.ouka.fi/sujuva-arki/vinkkeja-ruokailuhetkiin/